X-treme Close-Up

Julkaistu: Syyskuu 1992

Pähkinänkuoressa: Haastatteludokumentti jossa musiikkivideoita.

Myynti: USA:n videochartissa korkeimmillaan sijalla 1. lokakuussa 1992. Platinaa USA:ssa kesäkuussa 1995. Jalometallia ja hyviä listasijoituksia myös Euroopassa.

Ohjaus: Bill Bowman
Tuottaja: Chuck Mitchell, Annette Cirillo

1990-luvulla tuli yllättäen KISSille tavaksi katsoa myös taaksepäin, X-treme Close Up-video oli yksi ensimmäisistä teoista tähän suuntaan. Seuraavaksi tulivatkin jo Alive III ja muut. Maailma ei juurikaan koskaan ollut saanut kuulla oikeissa videohaastatteluissa oikeita tarinoita Geneltä ja Paulilta ja nyt oli sen aika. Dokumenttivideot olivat lyöneet itsensä läpi maailmalla ja tottakai KISS halusi palansa tästäkin kakusta. X-treme Close Up on ehkäpä KISSin rehellisin ja vakavimmin otettava videokokonaisuus. Oli Revenge-era ja bändi ei näyttänyt enää pinkinpunaiselta purkkapallolta vaan oli rujompi, tummempi, vakavampi, eli juuri sellainen joka visuaalisesti ja imagollisesti oli täydellinen tällaiseen videoon.

X-treme Close Up on läpikatsaus KISSin uraan ja historiaan. Nostalgiahumua ei voida välttää, mutta silti video pitää menneisyyden ja nykypäivän hyvin balanssissa. Video tuo katsojalle niin törkyä kuin taidettakin, KISSin värikäs elo tuodaan kursailematta kaikkine erheineen mutta myös onnistumisineen esille, koko videon eteneminen on komeasti suunniteltu.

Videossa on runsaasti haastatteluja joissa käydään läpi vaiherikasta matkaa 60-luvun lopulta 90-luvun alkuun, välissä näytetään varsinaisia arkistohelmiä 70-luvulta kuin myös muutamia musiikkivideoita joka vuosikymmeneltä. Pääosassa kuitenkin ovat mieltä hellivät haastattelut joita on nautinto seurata, äijät juttelevat mukavia kuin myös vakavia, ja saapa myös bändin silloiset palkolliset Bruce Kulick ja Eric Singerkin puheevuoron. Tottakai haastatteluiden stooreja katsellaan KISS-ikkunan läpi, eli Paul ja Gene johdattelevat tarinansa heidän totuuksiensa kautta katsojan eteen, joten kuvaukset ovat melko yksiulotteisia mutta oi niin elämää suurempia. Asiahan olisi toinen jos Paulin ja Genen mielipiteiden vastapainoksi olisi tarjolla esim. Acen, Peterin tai Vinnien tarinointia, mutta täytyy muistaa että KISS tässä vaiheessa oli jo pitkään ollut vain ja ainoastaan Paulin ja Genen bändi ja heidän totuutensa oli se joka fanien korviin haluttiin saattaa. Liian vakavasti videota ei kuitenkaan saa ottaa. Haastatteluissa kertoillaan myös KISS-huumorilla höystettyjä hauskojakin juttuja, jopa vitsejä, mutta kyseessä ei kuitenkaan ole Exposedin tapainen täyspitkä komedia.

Alussa mainitsemani taaksepäin katsominen näkyy selkeimmin siinä että 70-luvulle annetaan paljon enemmän painoarvoa ajallisesti kuin 80-luvulle, kasariglam ohitetaan melko sujuvasti. Enemmänkin puhutaan KISSistä yleisesti kuin tietyistä vuosista, tottakai tärkeimmät levyt ja sinkut käydään läpi, mutta KISSistä halutaan tuoda selvästi tunnerikkaampi puoli esiin, esim. KISSin sanomasta, arvoista ja faneista puhutaan voimakkain sanoin ja KISSin merkitys avautuu katsojalle aivan uudella tavalla.

X-treme Close Up on suunnattu juuri faneille jotka saavat varmasti tunnepitoisia elämyksiä katsellessaan idoleidensa vaahtoamista. Videon tunnelma onkin häikäisevän tiivis, intensiteetti ei hellitä hetkeksikään. Suuresta menestyksestä puhuttaessa tarina yllättäen kääntyykin valtavaa tragediaan…ja taas takaisin suosion pyörteisiin. Katsoja on jatkuvan draaman uhrina, X-treme Close Up on taideteos vailla vertaa! On vain normaalia jos jossain vaiheessa tuntee ylimääräistä kosteutta silmäkulmassaan.

Haastattelupätkissä käydään läpi muun muassa seuraavia historiallisia seikkoja:
– Bändin synty, Peterin ja Acen liittyminen bändiin.
– KISS-logon syntyminen.
– Ensimmäiset keikat.
– Maskien keksiminen ja käyttöönotto.
– Alive! Ensimmäinen menestyslevy.
– 70-luvun supersuosio.
– Maskeista luopuminen.
jne.

Kuin myös dramaattisia/koskettavia hetkiä mm:
– 70-luvun suosion henkiset vaikutukset ja sen ongelmat.
– Ace ja Peter jättävät bändin.
– Eric Carrin kuolema.
– Genen tunnustus Paulille hänen pelastaessaan KISSin 80-luvulla.
jne.

Sisältö (muutamassa livessä on videon tiedoissa väärät vuosiluvut, oheiset vuosiluvut videon mukaan):

Unholy, video 1992:

Tunnelmaltaan KISSin synkin video tuodaan heti kättelyssä pöydälle. Video murskaa KISSin glam-historian jo ensi sekunneilla, katsoja jää ihmettelemään onko tämä mörkö sama bändi joka joskus lauloi ”You make me rock hard, baby all night…” Koko bändi näyttää ja kuulostaa agressiiviselta ja meininki on törkeän hyvä! Metallia metallia… Videon tyyli on askeettinen ja kova, välissä näytetään ahdistavia kuvia lapsista ja leikkikentistä ja ties mistä, viileimmät hetket näytetään kuitenkin aivan videon lopussa jossa kahden pikkupojan varjoiksi muodostuu kahden demonin varjot, spooky… KISS on kuitenkin rehdisti itsensä tällä videolla ja perskeles kun se näyttää hyvälle!

Sure Know Something, video 1979:

Mahtava kontrasti edelliselle videolle. Dynastyn lavalle keikistelevä video on perus 70-luvun KISS. Korneja mutta niin KISSin imagolle sopivia kuvatrikkejä välähtelee välissä ja lavallahan KISS näyttää aina hyvältä. Peter on aika pihalla koko biisistä koska ei edes soittanut kyseisellä pätkällä, lipsynkki on pahasti myöhässä mutta eipä se kokonaisuutta haittaa.

Watching You, edit-live Winterland Ballroom 1975:

Legendaariselta San Fraciscon keikalta ’75 on pätkä jossa vedellään uskomattoman raakaa versiota Watching You:sta, hurmiossa soitteleva nuori KISS näyttää mistä se kaikki lähti… Jos tässä ei nostalgiaerektio nouse niin ei sitten missään! Tämä on sitä vintage-KISSiä, supertaidetta…

Black Diamond, edit-live Cobo Hall 1975:

Lisää nuorta nälkäistä KISSiä. Suurimpiin klassikoihin kuuluva Black Diamond kuulostaa siltä niin kuin se pitäisi aina kuulostaa, tuhdilta, toimivalta, tarpeeksi likaiselta ja niin 70-luvulta… Ah niin raakaa menoa! Clippiä katsellessa katsoja käy pienessä mielessään kaikki maailman kauneimmat asiat ja on pätkän loputtua sitä mieltä että tämä voittaa ne kaikki! Ei KISS voi tästä enää parantua, seikka on saletti!

Cold Gin, edit-live Capital Centre 1975:

Komeaa liveversiota kylmästä ginistä. Bootleg-kamaa mutta viihdyttävää sellaista! Bändi on juuri
menestyksen kynnyksellä ja janoaa sitä… Pojat ovat iskussa ja biisi kuulostaa maagiselta, arkistojen aartehia…

Deuce, edit-live Cobo Hall 1975:

Räjähtävä Deuce tuo esiin KISSin voimakkaimman aseen, käsittämättömän kovan lavakarisman! Tässä on bändi parhaimmillaan, ei väsyneenä ja raihnaisena niin kuin viimeiset 20 vuotta vaan pirteänä ja aistikkaana! Alive:han tästä tulee mieleen.

100,000 Years, edit-live Cobo Hall 1975:

Lisää vintage-kamaa, KISSin ekan levyn legendaarinen biisi saa aikansa parhaan käsittelyn. Meininki vie mennessään ja kohta huomaakin että onkin hyppinyt tasajalkaa telkkarin edessä jo pari minuuttia! Komeata katsottavaa…

Let Me Go Rock And Roll, edit-live Anaheim Stadium 1976:

Siirtyminen super-KISSiin oli jo käynnissä, bändi oli huikeassa nousujohteessa ja tämä Anaheimin suurkeikka oli siitä hyvä osoitus, bändi oli kasvanut ja kaikki oli elämää suurempaa! Kakkoslevyn parhaimpiin kuuluva teos saa aimo annoksen steroideja pyllyynsä tässä versiossa josta ei vauhtia puutu!

Beth, edit-live Madison Square Garden 1977:

Megahitti Beth saa osansa KISS-tarinassa tottakai, ja liveveto biisistä saa aina herkistymään. Jos vähääkään tajuaa tästä bändistä, osaa arvostaa tätä pätkää sellaisena kuin se todella on: tie, totuus ja elämä…

God Of Thunder, edit-live Japan 1978:

Kylläpä katsojaa hellitään! Genen tunnari kuuluu luonnollisesti osana Kisstoriaan ja versiokin on parhaasta päästä, demoninen fiilis ja raaka meno, tämä kirjoitetaan näin: r-o-c-k!!

Black Diamond, edit-live Japan 1978:

Black Diamondista pari vuotta uudempi versio. Ei voi kuin ihmetellä miten kaunista on kun kaikki
osaset napsahtaa paikoilleen, tulos on tässä, klassista KISSiä…

Love ’Em And Leave ’Em, video 1976:

Eräs KISSin ensimmäisistä oikeista videoista. Jo legendaariseksi muodostunut video jossa KISS on enemmän itsensä näköinen kuin koskaan. Gene ja Paul esittelevät imagojaan herkeämättä kun taas Ace ja Peter soittavat rajun fiiliksen manaamana. Orkesterin taika välittyy väkisinkin tästä pätkästä. Kun se toimii niin se perkele toimii!!

Hard Luck Woman, video 1976:

Toinen RARO:n videoista, samalla stagella ja samalla meiningillä kuin edellinenkin video, miksi muuttaa formaattia joka on kaikin tavoin täydellinen? Peterillä välitön meininki ja videossa on leppoisa fiilis, mitä nyt demoninen Simmons pimeässä nurkassaan irvistelee himokkaasti. Videossahan on legendaarinen Paul&Ace yhteisoitto kaksikaulaisella kitaralla, toivottavasti oli pojilla deodorantit kunnossa!

I Stole Your Love, edit-live 1977:

Villi Love Gun Tour esitti KISSin uudessa valossa, menestys oli kietonut köytensä KISSin ympärille ja se todistetaan tässä live-pätkässä. Intohimoinen ja raju meininki joka näyttää käytännössä sen mitä KISS on ja jonka kaikki jo silloin tajusivat: maailman paras rockbändi!!

I Was Made For Lovin’ You, video 1979:

Disco-KISS valtasi markkinat ja myyntilistat 1979 ja tämä biisi oli suurimpana menestyksen takaajana, KISSin suurin kansainvälinen hitti jonka tuntevat kaikki, jopa kaakkois-Mosambikin erakkoheimot, jotka eivät koskaan ole kuulleet länsimaista musiikkia, tietävät tämän biisin!! Video on perus-lavahyppelyä mutta onhan tämä nyt herranen aika klassikkopätkä!!

World Without Heroes, video 1981:

Tämä video tulee haastattelujen kannalta niin dramaattiseen kohtaan ettei se voi olla herkistämättä. Videossa on seesteinen ja jopa huumaava tunnelma, ja biisihän on mitä kaunein… Carrin Erkkikin vilahtelee kuvissa ensimmäisiä kertojaan KISS-videoissa. Genen kyynel lopussa saa fanit jakautumaan kahteen leiriin: monet vihaavat demonin pehmeyttä ja toiset taas pitävät siitä että hahmo saa lisää syvyyttä. Video itsessään on kuitenkin komea ja näyttää KISSin uudenlaisessa muotissa.

Calling Dr.Love, edit-live Brazil 1982:

Brasilian megakeikoista saadaan tällä julkaisulla nauttia kahdesta pätkästä, ensimmäinen Tohtori Rakkaus onkin brutaali ja vauhdikas versio. Vinniekin on saatu mukaan remmiin ja uusi 80-luvun heavy-KISS näyttää mistä kana kusee!

War Machine, edit-live Brazil 1982:

Toinen brassi-pätkä, tällä kertaa War Machine runttaa nivuset ruttuun… Biisi jyllää voimalla tajuntaan ja näyttää miten raju oli KISSin meno kyseisellä keikalla. Mahtava biisi ja uskomaton esiintyminen, jälleen kerran. The greatest live band on earth? You bet!!

Lick It Up, edit-video 1983:

Maskit pestiin pois ja uusi KISS näytti että toimii se homma näinkin… Levottoman legendaarinen video josta ei ”tyyliä” puutu.

Let’s Put The X In Sex, edit-video 1988:

Yhtäkkiä hypätäänkin viisi vuotta eteenpäin ja Smashes, Trashes & Hits:in sinkun video saa oman esityksensä. Pop-KISS oli vielä voimissaan, biisi itsessään on aikamoista tuubaa ja tämä video onkin sitä pehmeämpää osastoa, se ei silti vie siitä mitään pois että tämä on kaikessa naurettavuudessaan mahtavan nautinnollinen pätkä… Paul on niiiin rokkistara että tekisi mieli itse mennä peilin eteen keikuttamaan lantiota samaan tahtiin…

Rise To It, video 1989:

Tämähän se vasta legenda onkin. Videon alussa näkyy näyteltyä kuvaa KISSin backstagelta vuonna 75 ja Gene ja Paul maalailemassa kasvojaan ja puhellen voisiko KISS esiintyä ilman maskeja… Videossa riehutaan kuitenkin maskeitta pienellä lavalla yleisömeren pauhatessa. Perusrokittelua jossa bändillä on selvästi hauskaa ja homma maittaa… Videon lopussa Gene ja Paul ovatkin jo maskeissa, näky on mahtava…

Hide Your Heart, video 1989:

Komeasti toteutettu video toisesta Hot In The Shaden hitistä. Videossa on tällä kertaa jopa juoni joka noudattaa biisin lyriikoiden tarinaa… Johnny saa tuta mustasukkaisen Titon raivon ja Rosa joutuu sivustakatsonnan uhriksi… Mukavasti ohjattu mustavalkoinen stoori kulkee hyvin toisen raidan kanssa jossa KISSin ukot soittelevat biisiä Wilshiren rakennuksen katolla helikopterin pörrätessä ympärillä… Kaikin tavoin mahtava toteutus ja tekisi mieli sanoa että jopa KISSin paras musavideo ikinä.

Forever, video 1989:

Foreverin video tulee juuri siinä kohdassa kun haastatteluissa käydään läpi Eric Carrin traagista kuolemaa. Niiden kertomusten jälkeen kun on joutunut itkemään silmänsä täyteen, on Foreverin kaunis video täydellinen palauttamaan uskon elämään. Videossa on uskomattoman nätti tunnelma ja se on pelkistetyn kaunis. Toimii kuin unelma.

I Just Wanna, video 1992:

Revengenraju rokkiralli päättää tämän julkaisun ja tekeekin sen tyylillä. Videon askeettinen tausta jonka edessä poijjaat hulinoivat sopii Revenge-eran kolkkoon tunnelmaan, biisihän on mitä hilpein mutta yksinkertainen video tekee sille vain oikeutta. KISS on niin karismaattinen ja visuaalisesti jännittävä bändi että tällainenkin simppeli video saa haukkomaan henkeä.

Good:
+ Hyvä katsaus bändin historiaan.
+ Hyviä tarinoita kulissien takaa.
+ Viihdyttäviä vintage-pätkiä 70-luvulta.
+ Tunnelmallinen fiilis läpi videon.

Bad:
– Puhuminen joidenkin videoiden päälle voi harmittaa.
– Genen ja Paulin mielipiteiden yksiuloitteisuus (noh tällehän nyt ei voi mitään).
– Ohitetaanko kasari liian nopeasti?

X-treme Close Up on erilainen julkaisu KISSin muihin videoihin verrattuna mutta bändi tarvitsi tällaisen yksinkertaisen ja vakavemman dokumentin, ehdottomasti… Kokonaisuudessa se on onnistunut kaikin tavoin ja videosta jää hyvä fiilis. X-treme Close Up on faniläheinen tuote ja onkin suosittu KISS Armyn keskuudessa. Ei ihme että listaviikkoja tuli Jenkeissäkin melkein kaksi vuotta… Suosittelen absolute hankkimaan tämän julkaisun jos haluaa nähdä KISSistä muitakin puolia!